Oletko koskaan huomannut olevasi suhteessa, joka ei ole hyvä, mutta et silti pysty lähtemään siitä? Tämä on yleinen tilanne, joka vaikuttaa moniin ihmisiin. Tässä artikkelissa ymmärrämme syitä, miksi jäämme kiinni huonoihin suhteisiin.

Myrkylliset suhteet voivat kuluttaa energiaamme ja tehdä meidät onnettomiksi. Miksi siis on niin vaikeaa katkaista niitä? Psykologi selittää, että monia psykologisia tekijöitä on tämän takana.

Selvitämme, mitä sääntöjen ohjaama käyttäytyminen tarkoittaa ja miten se vaikuttaa rakkausvalintoihimme. Ymmärrämme myös säännön “ennen huonosti seurassa kuin yksin” voiman ja mitä saa jotkut ihmiset seuraamaan sitä.

Keskustelemme muuttujista, kuten yhteiskunnallinen vahvistus, omistus, puute, kilpailu, riskin pelko, riippuvuus ja seksuaalinen suhde. Kaikilla näillä psykologisilla tekijöillä on rooli huonojen suhteiden katkaisemisen vaikeudessa.

Lopuksi näemme, että on mahdollista päästä tästä ansasta! Psykologi Erick Heslan opettaa todistettuja kliinisiä interventioita auttamaan muokkaamaan toimintahäiriöisiä malleja ja saavuttamaan terveempiä suhteita.

Oletko utelias ymmärtämään ihmismielen kulisseja näissä tilanteissa? Jatka lukemista ja löydä psykologian kiehtovat selitykset!

Sääntöjen ohjaama käyttäytyminen vs. kontingenssien muokkaama käyttäytyminen

Puhuttaessa ihmiskäyttäytymisestä on kaksi pääasiallista tapaa, joilla opimme käyttäytymään: suoran kontaktin kautta tekojemme seurauksiin tai seuraamalla sääntöjä ja ohjeita.

Ensimmäisessä tapauksessa koemme käytännössä sen, mitä teemme. Esimerkiksi lapsi koskettaa kuumaa pannua, tuntee kipua ja oppii, ettei tätä käyttäytymistä kannata toistaa. Hänen ei tarvitse kuulla jonkun sanovan, että hän vahingoittuu; hän oppii suoraan kokemuksesta.

Kun taas seuraamme sääntöjä, toimimme sen perusteella, mitä meille on sanottu olevan oikein tai väärin, hyvä tai huono, testaamatta näitä ohjeita käytännössä. Esimerkiksi vanhemmat sanovat lapselle, ettei hän saa koskea kuumaan pannuun, ja lapsi tottelee ilman, että hänen tarvitsee ensin polttaa itseään.

Psykologi B.F. Skinner kutsui näitä kahta prosessia kontingenssien muokkaamaksi käyttäytymiseksi ja sääntöjen ohjaamaksi käyttäytymiseksi. Ensimmäisessä käyttäytyminen muovautuu luonnollisten seurausten kautta. Toisessa se ohjautuu sääntöjen ja suullisten ohjeiden mukaan.

Molemmilla on etuja ja haittoja. Kontingenssien muokkaama käyttäytyminen ei aina ole tehokasta tai turvallista. Sääntöjen seuraaminen voi kuitenkin johtaa toimintahäiriöiseen käyttäytymiseen, jos ne ovat epätarkkoja tai vanhentuneita.

Elämässä yhdistämme yleensä molemmat prosessit. Mutta tietyissä konteksteissa, kuten näemme myöhemmin, sokeasti sääntöjen seuraaminen voi vangita meidät ansaan.

Sääntö “ennen huonosti seurassa kuin yksin”

Yksi hyvin yleinen, mutta äärimmäisen ongelmallinen käyttäytymissääntö on: “Ennen huonosti seurassa kuin yksin”. Monet ihmiset seuraavat tätä maksua sokeasti, pysyen selvästi myrkyllisissä ja tyydyttämättömissä suhteissa vain välttääkseen yksinäisyyden kohtaamista.

Tämä perussääntö kuvaa seuraavaa kontingenssia: “Jos jään yksin, niin kärsin”. Toisin sanoen, henkilö uskoo, että romanttiseen kumppaniin liittyvät negatiiviset asiat ovat pahempia kuin huonossa suhteessa olemisen negatiiviset asiat.

Miksi joku seuraisi tätä sääntöä, vaikka olisi huonossa suhteessa, joka tuo enemmän haittaa kuin hyötyä? On olemassa joitakin psykologisia tekijöitä, jotka voivat selittää tämän valinnan:

• Yksinäisyyden ja sosiaalisen tuomion pelko;
• Kumppaniin liittyvä omistamisen tunne;
• Rakkaussuhteen vahvistavien tekijöiden puute;
• Kilpailuhenkisyys, etten “häviä” kumppania toiselle;
• Riskin pelko uuden suhteen löytämisestä;
• Emotionaalinen riippuvuus.

Nämä ja muut näkökohdat saavat meidät seuraamaan ongelmallista sääntöä, että huono suhde on parempi kuin ei suhdetta. Mutta tämän toimintahäiriöisen näkemyksen purkaminen on mahdollista!

Säännön seuraamiseen johtavat tekijät

Olemme nähneet, että sääntö “ennen huonosti seurassa kuin yksin” on hyvin ongelmallinen, mutta silti monien ihmisten seuraama. Mutta mikä saa jonkun mieluummin alistumaan onnettomaan ja tyydyttämättömään suhteeseen vain välttääkseen yksinäisyyden?

On olemassa monia psykologisia tekijöitä, jotka voivat selittää tämän virheellisen valinnan. Analysoimme jokaisen niistä yksityiskohtaisesti seuraavaksi. Aloitamme voimakkaasta sosiaalisen vahvistuksen tekijästä ja ympäristön paineesta sopeutua rakkaussuhteeseen, kuinka huono se sitten onkaan.

Ensimmäinen tekijä: Sosiaalinen vahvistus

Yksi tärkeimmistä tekijöistä, miksi jotkut ihmiset seuraavat sääntöä “ennen huonosti seurassa kuin yksin” on sosiaalinen vahvistus. Eläminen yhteiskunnassa tekee meistä alttiita ulkoisille normeille ja arvioille käyttäytymisestämme ja valinnoistamme.

Romanttinen suhde, vaikka se olisi ongelmallinen, nähdään positiivisena ja sosiaalisesti arvostettuna. Sen sijaan olla sinkku kantaa usein leimautumista ja on syynä pilkalle ja itsetunnon heikentämiselle. Lausahdukset kuten “jäi tädille” tai “kuoli halaten tyynyä” havainnollistavat ennakkoluuloja sinkkuja kohtaan.

Henkilöt, joilla on historia emotionaalisesta yksityisyydestä tai matalasta itsetunnosta, saattavat usein nähdä sosiaalisen tunnustuksen ainoana tai tärkeimpänä positiivisen vahvistuksen lähteenään. Heille myrkyllisen suhteen ylläpitäminen voi olla mieluummin kuin kohdata negatiivinen arviointi yksin olemisesta.

Lisäksi muiden sinkkujen kohdistama pilkka vahvistaa mallintamisen kautta uskomusta, että huono suhde on parempi kuin ei suhdetta. Tällä tavoin sosiaalisen rangaistuksen pelko saa monet seuraamaan sokeasti ongelmallista sääntöä.

Psykoterapeutin tehtävänä on tunnistaa ja muuttaa toimintahäiriöisiä malleja, jotka tekevät asiakkaasta ulkoisen hyväksynnän vangin. Loppujen lopuksi tärkeintä on elämänlaatu, ei sopeutuminen rajoittaviin sosiaalisiin arvioihin.

Toinen tekijä: Omistus

Toinen psykologinen tekijä sääntö “ennen huonosti seurassa kuin yksin” takana on omistamisen tunne kumppania kohtaan. Jotkut ihmiset näkevät kumppaninsa omaisuutena, esineenä, joka kuuluu heille.

Tämä omistaminen on vahvistavaa, sillä se tuo väärän tunteen siitä, että heillä on kontrolli toisen elämään ja valintoihin. Tämän omistamisen menettäminen suhteen päättyessä olisi äärimmäisen epämiellyttävää.

Sen vuoksi, vaikka suhde muuttuu hyväksikäyttäväksi tai tyydyttämättömäksi, omistava henkilö mieluummin pitää sen kuin kohdata entisen kumppanin mahdollisuus jatkaa elämäänsä itsenäisesti, vapaana uusista suhteista ja kokemuksista.

Tämä käyttäytyminen voi johtua hallinnan vahvistamisen historiasta ja sääntöjen asettamisesta muille. Tämä on yleistä ihmisille, jotka ovat tottuneet aina “antamaan ohjeita” ja saamaan tahtonsa toteutettua ilman kyseenalaistamista.

Näissä tapauksissa psykoterapeutin tulisi toimia katkaistakseen omistamisen kierteen, asettaen rajoja ja opettaen asiakkaalle, miten rakentaa terveempiä suhteita, jotka perustuvat keskinäiseen kunnioitukseen, eivätkä toimintahäiriöiseen kontrolliin.

Loppujen lopuksi rakastaminen ei ole omistamista. Eikä kukaan ihminen voi olla toisen omaisuutta, vaikka tunteet olisivat kuinka läheisiä.

Kolmas tekijä: Puute

Toinen merkittävä tekijä on rakkaussuhteen positiivisten vahvistusten puute. Mitä kauemmin henkilö on sinkku, sitä suuremmaksi kasvaa kaipuu seuraan, huomiota ja rakkautta.

Niinpä pitkien aikojen jälkeen ilman romanttista kumppania, henkilö on niin kaipaava ja puutteellinen näistä vahvistuksista, että mikä tahansa suhde, vaikka se olisi ongelmallinen, tuntuu paremmalta kuin pysyä yksin.

Pitkäaikainen puute rakkaussuhteen eduista saa ne näyttämään äärimmäisen arvokkailta. Siksi henkilö on valmis maksamaan hinnan elääksesi riitojen, mustasukkaisuuden ja hyväksikäytön kanssa saadakseen jälleen pääsyn näihin vahvistuksiin, vaikka niiden määrä olisi rajallinen.

Psykoterapeutin tehtävänä on auttaa asiakasta laajentamaan positiivisten vahvistusten lähteitään, työskentelemällä itsetunnon, ystävyyssuhteiden ja itsensä hoitamisen parissa. Näin ollen, vaikka hän olisi sinkku, hän voi elää onnellista ja täysipainoista elämää ilman, että hän on riippuvainen kaipuusta.

Yksinäisyys ei aina ole huono asia, ja riippuvuus myrkyllisestä suhteesta paetakseen sitä osoittaa syvällisen itsensä tuntemisen ja emotionaalisen kypsymisen tarpeen.

Neljäs tekijä: Kilpailu

Monet ihmiset näkevät romanttiset suhteet kilpailuna, joko oman kumppanin tai kolmansien osapuolten kanssa. Tässä näkemyksessä suhteen päättäminen olisi kuin myöntäisi “häviön” ja antaisi voiton toiselle.

Ne, jotka näkevät parin dynamiikan vallan kilpailuna, tuntevat, että suhteen päättäminen on häviämistä. Häviämistä yhteiskunnalle, joka tuomitsee sen epäonnistuneena. Häviämistä itselleen, koska ei kykene saamaan suhdetta onnistumaan. Ja häviämistä kumppanille, joka pääsee vapaaksi jatkamaan eteenpäin.

Nämä ihmiset ovat usein saaneet koulutuksen, joka perustuu kilpailuun, ja heitä on rangaistu “häviöistä” ja vahvistettu “voitoista” nuoresta pitäen. He yleistävät tämän vääristyneen näkemyksen rakkauselämään.

Psykoterapeutin tehtävänä on auttaa asiakasta antamaan uusi merkitys emotionaalisille suhteille, ymmärtämään, että ne eivät ole kilpailu, jossa on voittajia ja häviäjiä. Terve yhteys perustuu keskinäiseen tukeen, ei sairaaseen kilpailuun.

Näin henkilö voi päättää myrkyllisiä siteitä ilman väärää uskomusta, että hän on “hävinnyt” toiselle. Loppujen lopuksi kukaan ei häviä, kun huono suhde päättyy. Päinvastoin, molemmat saavat mahdollisuuden olla onnellisia.

Viides tekijä: Riskin pelko

Riskin pelko vaikuttaa myös huonojen suhteiden ylläpitämiseen. Monet ihmiset pelkäävät tuntematonta ja pitävät altistumista uusille kokemuksille uhkaavana.

Vaikka he ovat onnettomia ja tyytymättömiä nykyiseen kumppaniinsa, he mieluummin pysyvät nykyisessä “turvapaikassaan”, vaikka se olisi myrkyllinen, kuin seilata tuntemattomaan ja riskeerata löytää jotain parempaa (tai huonompaa).

Tämä asenne voi johtua rangaistuksista elämän muutoksista tai liiallisesta vahvistamisesta nykytilan ylläpitämiseksi. Henkilö on oppinut näkemään minkä tahansa uutuuden potentiaalisena uhkana.

Psykoterapeutin tehtävänä on auttaa asiakasta kohtaamaan vähitellen epävarmuutensa, astumaan mukavuusalueensa ulkopuolelle ja löytämään mahdollisuuksia rajoittavan suhteen ulkopuolella.

Elämä on täynnä riskejä. Ja vain ne, jotka uskaltavat ottaa aitoja riskejä, voivat saavuttaa todella palkitsevia suhteita ja täydellistä onnea.

Kuudes tekijä: Riippuvuus

Emotionaalinen riippuvuus voi myös johtaa sääntöön “ennen huonosti seurassa kuin yksin” seuraamiseen. Jotkut ihmiset luovat syvän koodipendenttisen suhteen kumppaniinsa.

He alkavat nähdä kumppaninsa ainoana huomion, rakkauden, itsetunnon ja emotionaalisen tuen lähteenään. He luopuvat muista suhteista ja henkilökohtaisista projekteista omistaakseen itsensä täysin emotionaaliseen suhteeseen.

Vaikka side muuttuu hyväksikäyttäväksi ja tyydyttämättömäksi, nämä ihmiset eivät kykene katkaisemaan sitä, koska he tuntevat, että se olisi kuin “menettää osa itsestään”. He eivät näe itseään kykenevinä jatkamaan elämää ilman koodipendenttista kumppaniaan.

Tämä asenne voi johtua toimintahäiriöisistä perhesuhteista, joissa vanhemmat eivät tyydyttäneet lapsen emotionaalisia tarpeita riittävästi, ja lapsi yrittää kompensoida tätä puutetta aikuisuudessaan.

Psykoterapeutti voi auttaa emotionaalisesti riippuvaista asiakasta palauttamaan itsetuntonsa ja identiteettitunteensa. Rakkaudellisten rajojen avulla hän osoittaa, että on mahdollista olla onnellinen ja täydellinen jopa ilman tuota sairaalloista suhdetta.

Vähitellen henkilö oppii vaalimaan emotionaalista itsenäisyyttään, eikä hänen enää tarvitse epätoivoisesti tarttua myrkyllisiin siteisiin.

Seitsemäs tekijä: Saatavilla oleva seksuaalinen suhde

Lopuksi, saatavilla oleva seksuaalinen suhde voi myös johtaa pysymään ongelmallisessa suhteessa vain, jotta ei menettäisi pääsyä seksiin.

Joillekin ihmisille seksuaalinen suhde nykyisen kumppanin kanssa on erittäin vahvistava, ja se on ainoa tai tärkein positiivinen osa suhdetta. Vaikka kaikki muut elementit olisivat negatiivisia, tämä riittää pitämään henkilön kiinni.

Kuvitellessaan mahdollisuutta katkaista suhde ja jäädä ilman vakituista seksikumppania, henkilö tuntee menettävänsä tärkeän nautinnon ja toteutumisen lähteen. Siksi hän sietää riitoja ja pettymyksiä.

Psykologin tehtävänä on auttaa laajentamaan asiakkaan tyydytyksen lähteitä, työskentelemällä itsetunnon, itsensä hoitamisen ja sosiaalisten taitojen parissa. Näin ollen, vaikka hän olisi sinkku, hänellä on nautinnollinen ja täydellinen elämä.

Lisäksi voidaan antaa uusi merkitys seksuaaliselle suhteelle, ymmärtäen, että on olemassa erilaisia tapoja saada nautintoa, ja että mikään niistä ei ole sen arvoista, jos se tuo kärsimystä muilla elämänalueilla.

Tämän työn avulla asiakas tulee vähemmän riippuvaiseksi seksistä ollakseen onnellinen ja voi valita rakentavia suhteita, jotka eivät perustu pelkästään seksuaaliseen puoleen.

Kliiniset interventiot säännön seuraamisen muuttamiseksi

Kun on tunnistettu tekijät, jotka saavat henkilön seuraamaan sääntöä “ennen huonosti seurassa kuin yksin”, psykoterapeutti voi toteuttaa kliinisiä interventioita, joiden tavoitteena on muuttaa tätä toimintahäiriöistä käyttäytymistä.

Aluksi on tärkeää saada asiakas tietoiseksi niistä muuttujista, jotka hallitsevat hänen valintojaan. Usein henkilö ei edes huomaa niitä vahvistuksia, jotka pitävät hänet kiinni huonoissa suhteissa.

Seuraavaksi voidaan keskustella ja purkaa rajoittavia uskomuksia, kuten liiallista yksinäisyyden ja sosiaalisen hylkäämisen pelkoa. Väitämme pitkäaikaisista positiivisista seurauksista, joita terveempien mallien luominen tuo mukanaan.

On myös olennaista opettaa asiakasta tunnistamaan ja ilmaisemaan tarpeitaan ja toiveitaan myönteisesti. Näin hän alkaa valita yhteensopivampia kumppaneita.

Lisäksi psykologin tulisi keskittyä laajentamaan asiakkaan positiivisten vahvistusten lähteitä, jotta hänen itsetuntonsa ei riippuisi yksinomaan romanttisesta suhteesta.

Lopuksi on tärkeää rohkaista henkilöä altistumaan vähitellen uusille kontingensseille, astumaan mukavuusalueensa ulkopuolelle ja löytämään, että on mahdollista olla onnellinen, vaikka olisi yksin.

Tämän multimodaalisen työn myötä henkilö vähitellen korvataan toimintahäiriöinen aiempi sääntö realistisemmilla ja terveellisempiä elämää tukevilla uskomuksilla.

Lopuksi sääntöjen käyttäytymisanalyysissä

Tämän artikkelin myötä olemme voineet ymmärtää, kuinka sääntöjen seuraaminen voi johtaa toimintahäiriöiseen käyttäytymiseen, elleivät ne kuvaa tilanteita oikein.

Olemme analysoineet ongelmallista sääntöä “ennen huonosti seurassa kuin yksin”, tunnistaen psykologisia tekijöitä, jotka saavat ihmiset seuraamaan sitä jopa tyydyttämättömissä suhteissa.

Olemme nähneet, että sosiaalisen vahvistuksen, omistamisen, puutteen, kilpailun, riskin pelon ja emotionaalisen riippuvuuden kysymykset voivat saada henkilön sietämään huonoa suhdetta vain välttääkseen yksinäisyyden.

Kuitenkin, on mahdollista muuttaa näitä toimintahäiriöisiä kontingensseja hyvin kohdennettujen kliinisten interventioiden avulla, auttaen yksilöä luomaan terveempiä uskomuksia.

Sääntöjä ei tule seurata sokeasti. Jokaisen tulee arvioida, kuvaako jokin sääntö tarkasti ja sopeutuvasti tilanteita, joille hän altistuu. Ja olla rohkea hylkäämään ne, jotka vain rajoittavat hänen onnellisuuden potentiaalia.

Loppujen lopuksi ei ole tarpeen olla huonossa seurassa vain siksi, ettei ole yksin. On olemassa rakentavia ja rikastuttavia suhteita niille, jotka ovat valmiita etsimään niitä, vaikka se vaatisikin joitakin riskejä.

Yhteenveto

Tässä artikkelissa analysoimme syitä, miksi ihmiset pysyvät huonoissa suhteissa noudattaen ongelmallista sääntöä “ennen huonosti seurassa kuin yksin”.

Olemme nähneet, että sosiaalisen vahvistuksen, omistamisen, puutteen, kilpailun, riskin pelon ja emotionaalisen riippuvuuden kaltaiset tekijät ovat tämän usein toimintahäiriöisen valinnan taustalla.

Hyvä uutinen on, että nämä rajoittavat kontingenssit voidaan muuttaa hyvin kohdennettujen kliinisten interventioiden avulla, auttaen yksilöä saavuttamaan terveempiä suhteita.

Emme tarvitse jäädä vangeiksi säännöille, jotka vain tekevät meidät onnettomiksi. Voimme kehittää laajemman ja tietoisemman näkemyksen emotionaalisista valinnoistamme.

Oletko kiinnostunut oppimaan tieteellistä hypnoosia ammatilliseen käyttöön? Tehostaaksesi tuloksiasi nykyisessä ammatissasi tai jopa saadaksesi uuden ammatin? Tutustu todistettuun hypnoosiin perustuvien koulutusten ja jatkokoulutusten tarjontaan Brasilian Hypnoosiyhdistykseltä linkin kautta: https://www.hipnose.com.br/cursos/

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka voittaa yksinäisyyden pelko?

Omistaudu aktiviteeteille, jotka tuovat tyydytystä ilman suhteita, kuten harrastukset, opiskelu ja työ. Vahvista ystävyyssuhteita. Hanki psykologista apua työskennelläksesi rajoittavien uskomusten kanssa yksin olemisesta.

Mitä tehdä, kun en pysty jättämään myrkyllistä suhdetta?

Tunnista vahvistukset, jotka pitävät sinut kiinni suhteessa. Työskentele itsetuntosi ja emotionaalisen itsenäisyytesi parissa. Altista itsesi vähitellen uusille kokemuksille. Hanki terapiaa muuttaaksesi toimintahäiriöisiä kontingensseja.

Kuinka päästä eroon omistamisen tunteesta kumppania kohtaan?

Reflektoi arvojasi. Harjoittele irrottautumista ja kunnioitusta toisen yksilöllisyyttä kohtaan. Aseta terveitä rajoja suhteeseen. Keskity huolehtimaan itsestäsi sen sijaan, että kontrolloisit kumppania.

Miksi tunnen, että häviäisin “kilpailun”, jos lopettaisin suhteeni?

Analysoi järjettömiä uskomuksia voitosta/häviöstä suhteissa. Ymmärrä, että terve yhteys ei perustu kilpailuihin. Etsi terapiaa työskennelläksesi tämän kilpailuasenteen syiden parissa.

Kuinka voittaa yksinäisyyden riskin pelko?

Reflektoi henkilökohtaisia arvojasi. Astu vähitellen mukavuusalueesi ulkopuolelle ja kokeile uusia kokemuksia. Keskity yksilöllisyytesi positiivisiin puoliin. Luota kykyysi olla onnellinen.

LÄHDE: SÄÄNNÖN SEURAAMISEN MÄÄRITTÄJÄT: “ENNE HUONOSTI SEURASSA KUIN YKSIN”